Myrkkyherkku 2/6 meni hyvin, sen näkee jo päivitysten vähäisestä määrästä. Siitä pahoitteluni lukijoille, joita ilmeisesti on, sillä sain tänään ekan kommentin. Kiitos Elli, se lämmitti sydäntä ja antoi taas intoa antautua blogilleni enemmän. En joutunut sairaalaan, kiitos Neulastan. Jäätävä hedari on kyllä Neulastanin sivuvaikutuksista ikävin, se kesti kohdallani sitkeästi 6 päivää, tosin Burana auttoi siihen hyvin. Väsy oli aavistuksen sitkeämmässä tästä toisesta tipasta ja ensimmäisellä viikolla annoinkin itselleni täyden lepoluvan. Viiko tipasta olin jo liikkeellä ja hyvissä voimissa. Muita eroja ensimmäiseen oli pidempi suun kuivakausi sekä vähempi määrä pahoinvointia. Tämä yllätti positiivisesti. Tosin vaihdoin pahoinvointilääkkeeksi Granisetrolin lääkärin ohjeesta, sillä Primperan ei oikein sovi vatsalleni.
Tällä viikolla olen potenut pistävää kipua rintalastassa, juuri siinä tissien välissä. Kerrassaan mainio ja osaava onkologini olikin minua aamulla osastolla vastassa ja tutki oireeni sekä passitti sydänfilmiin ja keuhkokuvaan ennen myrkkyherkkuja. No hätä, kyseessä mahdollisesti reumani aiheuttama (tai sytojen tai sattuman) kylkiluiden ja rintalastan kiinnityskohdan jänteiden ja ruston tulehdus, Tiezenin syndrooma. No big deal, menee ohi. Pääasia, ettei ole metastaaseja.
Eli summa summarum, viikonloppu menee vielä hyvissä merkeissä kiitos kortisonin ja ensi viikolla on odotettavissa The big hang over, pahimmillaan se lienee maanantai iltapäivästä tiistai iltaan asti. Viime kerrasta viisastuneena hakeudun Buranapurkille jo hyvissä ajoin Neulastanin piston jälkeen ja toivottavasti vältyn pahimmilta pääkivuilta.
Nyt painan punottavat ja turpeat kasvoni tyynylle ja alan Holby Cityn ohessa pikku hiljaa sirtymään unten maille. Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti